Hallitusohjelmasta

Käynnistyneessä hallitusohjelmassa on nostettu kehityskohteena esiin oppimisen tuen kehittäminen. “Kaikki oppilaat ja opiskelijat eivät saa tarvitsemaansa tukea. Oppimisen tukea selkeytetään ja tuen ketju yhtenäistetään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaisella puuttumisella ehkäistään ongelmia, jotka käyvät kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti.”

+ tuen tarkastelu kokonaisuutena ja kehittämisen kohteena ylipäätään.

+ kaikilla opiskelijoilla on oikeus tarvitsemaansa tukeen ja tämä tulisi turvata jokaiselle lukio-opiskelijalle. Nyt näin ei ole.

– oppimisen tuen yhtenäistäminen varhaiskasvatuksesta toiselle ei ehkä tapahdu tarkoituksenmukaisella tavalla. Lukio on oma toimintaympäristönsä, jossa opiskelijan oppimäärää ei voi yksilöllistää. Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa  pakollinen oppimäärä samoin tavoittein ja kriteerein. Erityisopetus tukee näiden tavoitteiden saavuttamista.

Tuen muodoista hallitusohjelmassa nostetaan kehitettäviksi kaksi kohdetta: “Hallitus säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen. Näin varmistetaan riittävä tuki lukio-opinnoissa etenemiseen jokaiselle opiskelijalle.”

+ opiskelijat saavat tukea oppiaineen sisällön erinomaisesti tuntevilta opettajilta.

– Tukiopetuksen kautta ei synny ensimmäistäkään erityisjärjestelyhakemusta tai nepsy-nuori ei saa todennäköisesti tukea itse nepsy-ongelmaan, vaikka tukiopetuksen kohteena oleva tehtävä tai oppisisältö tulisikin tehtyä ja opiskelija saisikin oppiaineeseen liittyviä tietoja ja taitoja. 

Toisena keinona mainittiin, että “lukiokoulutuksessa panostetaan opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen siten, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen siirtyäkseen koulupolulla eteenpäin. Tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa.”

+ Opinto-ohjaus ja moniammatilliset palvelut ovat tärkeitä tuen osa-alueita ja ne ansaitsevat tulla panostuksen kohteeksi. 

– Näiden palvelujen kautta opiskelija ei kuitenkaan saa apua esim. Erityisjärjestelyjen tarpeeseen.

Hallitusohjelmassa ei mainita lainkaan lukion erityisopetusta kehittämisen kohteena. Tuen kokonaisuuteen kuuluu pedagoginen tuki, tukiopetus, opiskelijahuollon tuki, erityisopetus ja ohjauksellinen tuki. Lukion tukea pitää kehittää kokonaisuutena.

Lukion rahoitusta on tarkoitus kehittää. Tämän toivomme tuovan helpotusta myös lukion erityisopetuksen rahoitukseen.

Mitä SLEO Ry esittää?

1. Lukion erityisopetus nostetaan omaksi kehittämiskohteekseen niin, että tunnistetaan sen oma identiteetti ja lukion erityisopettajien muiden koulutusasteiden erityisopettajien tehtävänkuvasta poikkeava tehtävänkuva.
   
2. Lukion erityisopetukselle tulee olla oma kehittämisohjelmansa.
   • Tällä hetkellä lukion erityisopetuksen kehittämistyötä hoitavat yksittäiset erityisopettajat sekä SLEO ry, vaikka lukion erityisopetus ja opettajat ovat lakisääteisiä. 
     
3. Lukion erityisopetuksen resurssien ja jatkuvuuden turvaaminen.
   • Vakituisia kokoaikaisia lukion erityisopettajia on tällä hetkellä erittäin pieni määrä. Iso osa lukion erityisopettajista toimii pääasiallisesti esim. toisen oppiaineen tai koulutusasteen opettajana ja lukion erityisopetukseen on resursoitu vähän työtunteja. 
   •  Lukion erityisopettajaresurssia on tilapäisesti paikattu viime vuosien koronarahoituksella, mutta resurssi ei ole pysyvää. Vakaat resurssit tarjoaisivat mahdollisuuden pitkäjänteiselle työskentelylle sekä lukion erityisopetuksen kehittämiselle. 
     
4. Opiskelijan oikeus lukion erityisopetukseen tulisi turvata ja sen toteutumista tulisi seurata systemaattisesti.
   • Opiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ympäri Suomen sen suhteen, missä määrin koulutuksenjärjestäjä  resursoi erityisopetukseen
     
5. Tuen käsitteistön selkeyttäminen.
   
6. SLEO ry haluaa olla kehittämässä oppimisen tukea lukion erityisopetuksen asiantuntijaroolissa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
   
   

Suomen lukioiden erityisopetuksen puolesta

-SLEO Ry:n hallitus–